Tuumasta toimeen


Isä ja poika, Ilmari ja Tapio Wirkkala tekivät yhteistyötä Kotiseutuyhdistyksen kanssa. Kuva museon portailta Raivaajapatsaan paljastuspäivänä 30.7.1939. Ilmari istumassa oikealla, Tapio takana keskellä. Edessä keskellä eräs lahjoittajista, kauppaneuvos Samuli Harima 

Vetelin Nuorisoseuran piirissä oli sen perustamisesta, vuodesta 1897 lähtien pidetty esillä kotiseudun historian tuntemusta ja tallentamista. Seuralehdessä oli usein kirjoituksia asiasta ja järjestettiinpä aiheesta luentokurssikin. Tällaisen hengennostatuksen jälkeen ei ollut mikään ihme, että Vetelin Kotiseutuyhdistyksen syntysanat lausuttiin vapunpäivän kotiseutuiltamissa vuonna 1912. Nykyinen nimi tosin tuli vasta myöhemmin ja sääntöjen laatiminenkin tehtiin jälkikäteen, mutta tuota päivää pidetään virallisena perustamistilaisuutena.

Esineitä oli jo karttunut, ja niiden säilytyspaikka oli ensin seurantalon alakerrassa. Jo muutaman vuoden kuluttua oli tarve hankkia luhtirakennus, vieläkin museon pihapiirissä oleva, suojaksi kasvaneelle esinemäärälle. Sitten tuli toimintaan yli kymmenen vuoden tauko. Luovaksikin sitä voisi sanoa, sillä sen päättyessä Vetelissä vietettiin 10.7.1932 kahdentuhannen henkilön voimin uuden museon vihkiäisjuhlaa. Talo oli luultavasti ensimmäinen Suomen maaseudulla varta vasten museoksi rakennettu. Sen oli suunnitellut taiteilija Ilmari Wirkkala, muistuttamaan ulkoasultaan Vetelin toista, v. 1679 rakennettua kirkkoa. Samalle vuosikymmenelle osui toinenkin merkittävä hanke, sillä v.1939 pystytettiin kirkonmäelle Raivaajapatsas, taiteilija Tapio Wirkkalan tekemä.

Tänään museossa on yli kaksituhatta esinettä. Ne ovat kaikki peräisin Vetelinjokilaakson suomenkielisistä kunnista, eli Halsualta, Kaustiselta, Perhosta ja Vetelistä. Esineet luetteloitiin ja järjestettiin uudelleen 1980 -luvulla. Viimeksi kuluneina vuosikymmeninä Kotiseutuyhdistyksen työhön on kuulunut museon aukipito kesäisin, rakennusten kunnostusta, kotiseutujuhlien järjestämistä ja julkaisutoimintaa johon kuuluu Vetelin Joulu -niminen kotiseutulehti ja historiikkejä. Veteliläiset arvostavat edelleen kotiseututyötä, joten täällä on hyvä toimia.

Sikiät museosa

Mepäs päästhin mummun ja tutan kans museehon. Sielä oli semmonen iso tupa ja jänniä tavaroita. Ihan oikia takkaki. Mummu näytti miten ennen ruokaa laitethin. Lasta liekutethin samalla. Tuta sano että ei ennen ollu Pikkukakkosia. Takkavalakialla kerrothin isseriekoista ja haltioista. Messänpeithonki saatto joku joutua. Mahto se olla jännää aikaa.

Tämmöshen kiikhun minä pääsin. Se rippu katosta. Ennenvanhan lapset sai siinä kyytiä. Jokahinen anto kulukeishan vauhtia. Enpä tierä kummasta tykkäsin enemmän, tutista vai kyytistä. Ihan mahanpohojasta riipasi.

Pii piis pikkusta lasta, joll´ oli pää taikinasta, silmät hampunsiemenistä, korvat rohtimista.

Hyvää kyytiä tuli kans lullusa. Tutaki siinä ko paraski lapsenvahti. Mummu sano, että tuharit istu ennen vain takkakivellä ja kerto kummitusjuttuja. Lasten ammaaminen oli niitten mielestä akkain hommaa 

Pyhäaamusin luethin Raamattua. Varmasti lapsia joskus pitkästytti. Vaikka on sielä jänniäki paikkoja. Niinkö se Joosefinki kohtalo. Vanhemmat veliet, ne kuottanat, purottivat sen enstä prunhin. Sitte möivät oriaks Epykthin. Mutta sieläpä siittä tuli suuri herra. Velietki kumarteli sitä ja joutu pyytähän antheks. Se oli niille ihan oikein.Olikohan Potifaarin emännän nimi Potimuori?

Tuta sano että minäpä näytän teille ennenvanhan Plakanttekkerin. Niin, porakonhen. Me kysythin että misäs sähköjohto. Niitä ei muka ennen ollu. Piti vain laittaa nahkaremmi kierthelle ja sitte pumpata alas ylös. Sillä kuulema porathin reikiä rauthanki. Hiras ko mikä. Me oltas kyllä keksitty ennen töpseli. 

Leikki on kuulema lasten työtä. Leekoja ei ennen ollu. Ne tehthin isse. Tähän joku oli vuollu puupalasia josa oli reikä. Ne sai panna peräkanaa aina toinen toisen läpi. Siittä tuli ihan ko käärme. Me kysythin että eikö mitään muuta leikkimistä. Oli kuulema kangastokut nukkeina ja kävyt leheminä ja puusta tehyt hevoset. Sitte kuulema vielä mielikuvitusta. Mitenkähän sillä leikithän? 

Se ei ollukka mikään pikkujano ennenvanhan ihimisillä. Meki ois hukuttu jos tämä saavi ois ollu täynä kaliaa. Seki kuulema tehthin isse. Isä ostaa saunakaliat kaupasta. Eikö ne huomannu ennen kysyä sieltä. ”Voi lapskullat”, mummu sano. Ei ollu muka rahaa eikä kaliakauppoja. Ruokaki tehthin kaikki isse. Sianpääsyltyt ja sorkkavellit. Yäääk!

Mitäs äijä möllötät? Ei saa kuulema nuin sanoa. Se on ollu arvokhalla paikalla. Se on ollu ennenvanhan saarnastoolin jalakana. Se joka sen teki on tehenny sille Vanhan Kampelin naaman. Se oli vanha ukko josta on palio juttuja. Niinkö seki että se on varastannu ruumhin Kaustiselta.Varmasti niitä tuhareitten kummitusjuttuja.

”Mun iisäin oli sotamies, ja nuori kauniskin”, tuli kerran ratiosta. Täsä se sitte on. Tällä seinällä on monta pyssyä ja miekkaa. Yhellä oli ammuttu karhuki. Ne piikit pyssyin päisä on ihan kauheita. Me luulthin että niillä tehään reikiä puuhun. Eikö ihimisten mahaan sano tuta. Sotaa ei sais olla. 

Tähän ei saa koskia sano mummu. Mutta on siihen joku koskennu. Tuta sano että nuilla puukengillä on potkittu vauhtia tuohon vekottimhen. Sillä on tehty savesta pilikkumeja ja fateja. On siinä pitänny potkasta ainaki milioona kertaa ennenkö se on nuin kuopalle kulunnu. 


Oli muuten ihan mukava käyrä museosa. Käykää tekki!

Kuvat: Mauri Aho
Teksti: Mikko Tunkkari

Kolmen miehen syväkyntö

Tietojen tallentaminen kotiseudun historiasta Vetelissä alkoi vuonna 1738. Silloinen Ylivetelin kappalainen Jacob Forselius (1691-1758) oli saanut Turun piispa Jacob Fahleniukselta piispantarkastuksessa Kokkolassa kehoituksen merkitä muistiin tapahtumia kappelin alueelta. Forseliusta työ kiinnosti koska hänen isänsä ja isoisänsä olivat olleet kappalaisina samassa seurakunnassa. Hän saattoi siis laajentaa perimätietoon ja asiakirjoihin perustuvaa kuvausta aina kappelin syntyaikoihin, eli vuoteen 1639. Forselius oli aikaansa edellä oleva seurakunnan paimen, jonka työ paikallishistorian tallentajana oli merkittävä.

Muutama seuraavakin pappi jatkoi työtä, mutta sitten seurasi yli kahdeksankymmen vuoden tauko. Vuonna 1843 tuli Ylivetelin kappalaiseksi Bror Henrik Reinhold Aspelin. Hän täydensi tätä vuosikymmenien aukkoa asiakirjalähteiden ja paikallisen väestön muistitiedon pohjalta. Aspelinin viimeinen merkintä on vuodelta 1850. Hänen työnsä Forseliuksen aloittaman historiikin jatkajana oli myös arvokas.

Aspelinin seuraajat merkitsivät tapahtumia päiväkirjanomaisesti aina vuoteen 1890. Seuraava historian tallentaja tuli muualta kuin kirkon piiristä. Hän oli myöhemmin sukututkijana mainetta saavuttanut veteliläinen maisteri Oskar Wilhelm Kankaanranta (1886-1930). Hänen Ylivetelin kappelin historiansa ilmestyi 1909 laudaturtyönä. Samoin kuin edelliset, niin sekin perustui osaltaan kirjalliseen lähdeaineistoon, tosin laajempaan. Kankaanrannan työn suurin arvo oli ehkä siinä, että hän toi kotiseutumme historian ensimmäisen kerran suomenkielellä kaiken kansan luettavaksi.

Jäsenkeräys

Hyvät veteliläiset, lähellä ja kaukana!

Kotiseututyö on ollut pitäjässämme arvossaan aina yhdistyksemme perustamisesta lähtien. Viime vuodet ovat kuluneet erilaisten julkaisujen toimittamisen, juhlien järjestämisen ja rakennusten korjausten parissa.

Talkooväkeä on ollut kiitettävästi mukana. Usea, varsinkin kauempana asuva, on pahoitellut välimatkaa tai työelämän esteitä osallistumiselle. Jäseneksi liittymisellä voi myös tukea kotiseututyötä.

Tilinumeromme on 551200-5249 Vetelin Op. Vuosijäsenmaksu on 5eur, ainaisjäsenmaksu 50eur.

Mitäpä jos rupiaisin ainaisjäseneks Vetelin Kotiseutuyhyristykshen?
Tulisin tukenheks kotiseututyötä eikä tarvissis maksaa vuosijäsenmaksuja. Ainaisjäsenmaksu on vain kymmenkertanen, eli kymmenen vuoren päästä jäsenyys on ilimanen.
Met suosittelemma asiaa!

Ainaisjäsenten erustajina Juho Klemola ja Matti Tunkkari

Vetelin Kotiseutuyhdistyksen hallitus:

Jukka Klemola
Monika Klemola
Sirkka Laasasenaho
Leena Leppävuori
Taisto Pollari
Eero Polso
Osmo Pulkkinen
Kirsti Taipale-Koukkula
Irja Tunkkari (puheenjohtaja)

Kotiseutukirjallisuus

Kotiseutuaiheinen kirjallisuusluettelo aihepiireittäinKoonneet Juha Saari ja Mikko Tunkkari

Maakunnalliset ja alueelliset historiat ja tutkielmat:

  • Kokkolan pitäjän yläosan historia. Pentti Virrankoski. Kokkola 1961.
    Perhonjokilaakson historia. Heikki Junnila. Kokkola 1987. ISBN 951-99857-0-0.
    Keskipohjalaisia elämänkertoja. Keskipohjanmaa säätiö, Kokkola 1995. ISBN 951-97331-0-8

    Pohjanlahden ja Suomenselän kansaa. Pentti Virrankoski, Keskipohjanmaa säätiö, KP-Paino 1997.
    ISBN 951-97331-1-1-6.

    Yleiskatsaus Keskipohjanmaan vanhimpaan asutukseen. O.W Kankaanranta.Kokkola 1928.

    Keski-Pohjanmaata sanoin ja kuvin. Keski-Pohjanmaan kirjapaino 1947.

    Keski-Pohjanmaa sarja IV. Keski-Pohjanmaan maakuntaliitto r.y. KP:n Kirjapaino Oy 1973.

    Maakuntaa rakentamassa. 100-vuotta keskipohjalaista nuorisoseuratyötä. Viljo S. Määttälä.
    KP-paino 1997, ISBN 952-90-9291-1.

    Keskipohjamaa, maidon maakunta. Antti Hietalahti. KP:n kirjapaino 1983. ISBN 951-99438-70.

    Maakunnan liikkeestä alueosuuskaupaksi. KPO 1906-1996. Viljo S. Määttälä KP-paino 1996.
    ISBN 952-90-7852-8

    Keski-Pohjanmaa, kotimaakuntani. Anna-Maija Kujala, 1986
    Talonpoikien aarteita 1700-1800. Raul Pohjonen. KP-paino 1997 ISBN-952-90-9040-4

    Pohjanmaan talonpoikaismaalarit 1750-1900. Raul Pohjonen. KP:n Kirjapaino1993.
    Kotiseutumme Perhonjokilaakso. OY Botnia-Foto, Oy Arkmedia Ab, Vaasa 1997 ISBN 952-5176-03-7
    Perhonjokilaakso poliiitisena alueena. Mauri Aho – Matti P Tunkkari, Tampereen Yliopiston yhteiskunnallisen opetusjaoston tutkielma 1981.
    Lotta-Svärd-yhdistyksen Keskipohjanmaan piiri vuosina 1921-1944. Kaisa Tunkkari, pro gradu
    Jyväskylän Yliopiston historiallinen laitos 1968

    Pitäjähistoriat

    Ylivetelin kappelin historia. O.W.Kankaanranta. Kokkolan Kirjapaino 1909

    Vanhaa Veteliä. Toimittanut Pentti Virrankoski. Kyrönmaa IX, Vaasan Kirjapaino 1955
    Kaarlelan pitäjän historia I. Lounaisrannikko Oy 1969.
    Kaarlelan pitäjän historia II. Ekenäs Tryckeri Ab 1980.
    Kokkolan kaupungin historia I ja II. Vaasa Oy 1984.
    Kokkolan kaupungin historia III. WSOY Porvoo 1970.

    Viulujen ja naularistien Kaustinen. Jyväskylä 1995. Esko Toivonen. ISBN 952-90-6709-7

    Tokko Perhoa tunnet? Toim. Outi Leväniemi, Perhon Kotiseutuyhdistyksen lukemisto I, EKE-Tuote
    ISBN 952-9884-36-2.

    Seurojen ja yhdistysten historiikit

    Vetelin nuorisoseuran esihistoriaa ja vaiheita kolmenvuosikymmenen varrelta. Heikki Tunkkari. Kokkola 1928

    Kipinä. Kaustisen nuorisoseuran historia 1895-1995, 1995, ISBN 952-90-6956-1
    Urheileva Halsua. Halsuan Toivon 75-vuotishistoria. KP:n Kirjapaino Oy,

    Kertomus Vetelin Kotiseutuyhdistyksen toiminnasta 1912-36. Heikki Tunkkari. KP:n Kirjapaino Oy 1937.

    Maakuntaa rakentamassa. 100 vuotta Keskipohjalaista nuorisoseuratyötä. Viljo S Määttälä 1997.

    Vetelin Ns:n 60-vuotistaipaleelta. Artikkelisarja Keskipohjanmaassa 6.-8.11.1957, Matti Tunkkari.


    Osuustoiminta, yhteisöt ja yritykset

    Meijeriliikkeen historiaa Vetelissä. Heikki Tunkkari. Kokkola 1924.

    Puutteesta toimeentuloon. Matti Tunkkari. Kokkola 1992. ISBN 951-96416-0-2.

    Vanhainkoti Markkula 50 vuotta. Matti Tunkkari EKE-tuote 1993 ISBN 952-90-4343-D
    Möttösen osuuskassasta Perhon osuuspankiksi. 80 vuotta perholaista osuustoimintaa, Kalevi
    Paavilainen, 1986, ISBN 951-99761-3-2.

    Kyllolis pimiää jos ei ois sähkyä. Vetelin sähkölaitoksen historiikki. Tunkkari Matti, EKE-tuote1998.
    ISBN 952-90-9780-8
    Meijeritoimintaa Halsualla. Kokkola.

    Veteliläisen meijeritoiminnan ja Vetelin osuusmeijerin 70-vuotishistoriikki. Matti P. Tunkkari.

    Keskipohjamaan kirjapaino 1985.
    Keskipohjalaista yrittäjyyttä. Toivo Sandkvist, KP-paino 1989. ISBN 952-90-1310-8
    Metsän hyväksi. Vetelin-Halsuan Metsänhoitoyhdistys 1936-1986, Matti Tunkkari. Antti Välikangas Ky 1986

    Juustomaito. Keskipohjanmaan Juustokunta 1965-1998, Matti Tunkkari. Antti Välikangas Ky 1999.
    ISBN 952-91-1213-0

    Seurakuntien ja uskonnollisten liikkeiden historiikit


    Vetelin seurakunnan 300-vuotistaipaleelta 1639-1939. Kokkola 1939

    Vetelin seurakunta 1639-1989. KP:n Kirjapaino 1989. ISBN 952-90089-9-6
    Ylivetelin kappelin historia. O.W Kankaanranta.Kokkola 1909.
    Halsuan seurakunta vuodesta 1826. Halsuan seurakunta. KP:n Kirjapaino 1987.
    Erämaa ja alttari. Perhon seurakunta 1879-1979, Esa Tuomaala, 1980, ISBN 951- 99262-2-4.

    Vielä kuoltuaankin he puhuvat. Perhonjokilaakson evankelisten maallikkojen muistolle, Lauri Virkkala, Kaustinen 1994, ISBN 952-9884-00-1
    Keskipohjalaista kirkkohistoriaa. Himanka Mikko 1993 Kokkolan rovastikunnan maallikkokoulun
    julkaisu n:o 2.
    Antti Välikangas Ky Kokkola. ISBN 951-96523-10
    Kirkko keskellä ihmisen toivoa ja kamppailua, Viljami Kalliokosken kansankirkollinen kutsumus. Toim Jouko Heikkinen, KP-Paino 1987. ISBN 951-99820-6-X.
    Saarnaaja Kalle Luoma 1869 – 1932. Marjatta Pulkkinen. 1999.

    Avoin lähde. Kaustisen seurakunta, Kaustisen työkeskus. Lauri Virkkala 1990.
    Lesti- ja Perhonjokilaakson kirkot, Viestimix, Raahen Kirjatyö 1996. ISBN 951-97128-3-6.
    Lakeuden kirkot. Kuvateos, Benjam Pöntinen, Kirjapaja Oy ja tekijät, Gummerus. ISBN 951-625-440-3.
    Kuorikosket, puukirkkojen mestarit. Känsälä, Lukkarinen, Träskelin. Kansamusiikki-instituutti KP-Paino 1998. ISBN 951-97331-2-4.
    Perhon itsenäisen seurakunnan vaiheet 1879. Esa Tuomaala 1980



    Nuottikirjoja


    Keskipohjalaisten laulukirja. Eino Tulikari – Eero Pollari -Eino Isohanni, Keskipohjanmaan Kirjapaino 1952.

    Jos sä kulta meille tulet. Kokoelma piirileikkilauluja Vetelistä, Juha Saari. Eke-tuote 1992.

    Laulethan ja soitethan. Vetelin musiikinystävät.



    Kyläkirjat


    Vanhaa Räyrinkiä. Alajärvi 1994. Räyrinki-seura ry. ISBN 952-90-6085-8.

    Puhu Pulukkinen. Marjatta Pulkkinen 1995. ISBN 952-90-6674-0

    Pulkkisen perinnekirja. Österbottningen 1996. Toivo Björkbacka. ISBN 952-90-8089-1


    Sukukirjat

    Hellevin viisi veljestä. Kaustinen 1996. Esko Pulkkinen, Marjatta Pulkkinen, Kari Palosaari.
    ISBN 952-90-7673-8.

    Horsma-Jussin sukua. Olavi Horsma-aho EKE-tuote 1994. ISBN 952-9884-02-8

    Porasen sukukirja. Porasen sukuseura, 1995, ISBN 952-90-6699-6.

    Joonas Joonaanpoika Hässjebackan (e. Tunkkari ) jälkeläiset. Helena Alaspää 1991

    Kotoisin Luomalta. Kertomus Matti Mikonpoika Tunkkarista ja hänen jälkeläisistään. Marjatta Pulkkinen 1990.

    Tunkkari -suvun historia 1500-luvulta 1800-luvun lopulle. Heikki Tunkkari.

    Fiijan ja Mikon kranssi. Mikko Mikonpoika Tunkkarin jälkeläiset, Mikko Tunkkari 1992.

    Suomelan talo 1547-1997. Toimittanut Johannes Pollarikoski, Repro-Koski
    1997. ISBN 952-90-8849-3

    Wirkkala/Virkkala sukua. Vilkko Virkkala 1996.
    Tilus (ent. Virkkala) suku Himangalla. Mikko Tunkkari 1994.

    Koululaitoksen historiikkejä

    Keski-Pohjanmaan emäntäkoulu 1937-1987. Matti Tunkkari, KP-paino1987. ISBN 95199879-0-8
    Perhon koululaitoksen historia 1891-1991. Pertti Laitinen, Pasi Penttilä,1991, ISBN
    952-90-3202-1.

    Vetelin koululaitos 1880-1980. Julkunen-Lampi-Salonen, Vaasa Oy 1980. ISBN 951-99264-6-1.

    Halsuan koululaitoksen historia 1880-1980. Antti Hietalahti Kokkola 1980. ISBN 951-99281-9-7

    Kaustisen koululaitoksen historia 1884-1984. Risto Känsälä, Vaasa 1984. ISBN 951-99540-5-8.

    Kansakoulun kotiseutulukemisto. E.Isohanni, K A Ruokonen, A Salmela, K Vilkuna, M Ylitalo.
    1951.

    Emäntäkoulun soppahistoriikki. Toim Eveliina Tyynelä, Lestijokilaakson Kirjapaino 1997. ISBN 952-90-9072-2
    Köyhäjoen kansakoulu ja ala-aste 100 vuotta. Veli-Matti Jämsä, EKE-Tuote 1996. ISBN 952-90-8046-8.

    Kulttuuri ja perinne

    Kasso isse, Murresanastoa kolmesta pitäjästä. Toim. Erkki Tunkkari Gummerus Oy 2000
    Isien työ. Vilkuna-Mäkinen. Otava. Keuruu 1988 (10. painos) ISBN 951-1-02499-X

    Katsaus musiikkitoimintaan Vetelissä 1883-1953. Irene Lähdevirta.Vetelin musiikinystävät r.y.
    Kokkola 1953.

    Laulun ja soiton taika. Irene Lähdevirta, Matti Tunkkari. Vetelin Musiikinystävät r.y EKE-Tuote
    1997.
    ISBN 952-90-7810-2

    Kaustisen koriaa kieltä. Arvid Virkkalan murrekirja, toimittanut Lea Laitinen. Vaasa Oy:n kirjapaino. ISBN 951-00432-9-3.
    Sivukamaritupa. Risto Känsälä. Eripainos, Sananjalka 26. 1984.

    Nukerinkurekoppa. Perhonjokilaakson sukututkimusyhdistys ry. ISBN 51-96349-0-8.

    Toppaa hopero. Veteliläisiä kaskuja ja sananparsia. KP:n Kirjapaino Oy 1983.

    Älä lorise. Taito Saaren kaskuja. Juha ja Ilkka Saari. EKE-Tuote 1996 ISBN 952-90-8043-3

    Ei millään pahalla. Taito Saaren kaskuja. KP:n Kirjapaino 1991.

    Leenan Läiskä. Kokkola 1985.

    Se on taas Leenaa. Kokkola 1991. ISBN 951-96340-1-0.
    Halsualainen ruokaperinne. Tuija Biskopp Kaustinen 1996.

    Nukeri. Esko Toivonen

    Kaustislaisia perinneruokia. Puumalan ala-aste.
    Jupet. Simo Westerholm, Kaustinen 1985, ISBN 951-95411-6-0. Kokkola 1992

    Ihminen ja ikoni. Kreeta Haapasalo. Keskipohjanmaan Maakuntaliitto r.y.

    Fransut eli frannsit. Bertta Aspfors Kokkola 1992 ISBN 952-9505-07-8.

    Wiljami Niittykoski, säveliään suurempi. Maritta Hämäläinen, 1996, ISBN 951-618-174-0.

    Kaustinen soi. Jorma Komulainen, Maarit Niiniluoto, 1983, ISBN 51-1-07314-1
    Konstan parempi valssi. Paavo Helistö,1972, ISBN 951-30-2016-0.

    Nyt saa laulaa nuoremmat. Kaustisen laulukirja, Kotiseutuyhdistys ja kulttuurilautakunta.

    Kansanmusiikin tyyli ja muuntelu. Hannu Saha, 1996, ISBN 951-9268-26-X.

    Kaustisen koriaa kieltä. Arvid Virkkala. Toimittanut Lea Laitinen Vaasa Oy:n Kirjapaino 1982.
    ISBN 951-99432-9-3.
    Folk Music Festival. Juhlakirja
    Etelä-Pohjanmaan kansanrakennukset. Vuorela Toivo Kyrönmaa VI. Etelä-Pohjalainen
    osakunta. Vaasan kirjapaino 1949.
    Kanteleesta ja kanteleensoittajista. Eino Tulikari 1976.
    Paimensoittimista kisällilauluun. Kansanmusiikki-instituutin julkaisuja. Kansanmusiikki-instituutti
    Kaustinen. Alaprint Oy Alajärvi. 1946.
    Piirteitä keskipohjalaisesta kansanmusiikista. Keski-Pohjanmaan vuosikirja 1945-1946.
    Keski-Pohjanmaan Maakuntaliitto r.y.

    Talonpoikaistalon rakennuksista ja huoneiden sisustuksesta. Nirvi, Saima. Kyrönmaa III. Etelä-Pohjalaisen osakunnan 25-vuotisjulkaisu. Forssan Kirjapaino Oy 1933 s.110-124.

    Kaustinen. Kuvateos. Erkki Ala-Könni 1980. ISBN 951-44-1038-6



    Muistelmia ja elämäkertoja


    Myötä- ja vastatuulta. S.A.Harima.,Werner Söderström Oy 1957.

    Viljami Kalliokoski evankelisena ja alkiolaisena vaikuttajana. Raimo Aspfors Vammalan Kirjapaino Oy 1997
    ISBN 952-9888-11-2.
    Maa on ikuinen. Viljami Kalliokosken 60-vuotisjuhlajulkaisu. Toimittaneet Eino Isohanni ja Alfred Salmela.
    KP:n kirjapaino Oy 1954.
    Kiitollisena muistan. Viljami Kalliokoski 1973. ISBN 951-621-074-0.
    Nuori pääministeri. Risto Uimonen WSOY 1995. ISBN 951-0-20718-7.

    Elosta ja maailmasta, Esko Ahon tie Peltolan tuvasta suuriin saleihin. Antti Tuuri, Otava 1999. ISBN 951-1-16599-2.
    Matkan varrelta. Matti Pihlajamaan päiväkirjamerkintöjen pohjalta toimittanut Heimo Pihlajamaa.

    Piilolinssien alla. Heikki Linna, Kangasniemen Kirjapaino Oy 1988. ISBN 951-99970-4-0.
    Aatu I. Lauri Linna, KL-Paino Ylivieska 1996. ISBN 952-90-7872-2.
    Napanuora, äidin eväät elämään. Sley-kirjat, Hanna Ekola, Gummerus Oy 1995. ISBN. 951-618-127-9.

    Sotiemme vaiheita käsittelevä kirjallisuus

    Isänmaan vapaus – kallis perintömme. Kaustisen veteraanimatrikkeli.1992 ISBN
    952-90-4121-7.

    Haanen kummulta Karjalaan ja Lappiin. 1989, ISBN 952-90-1292-6.

    He jäivat rajan taa. Martti Pihlajamaa. 1995, ISBN 952-90-7075-6

    Isänmaan puolesta. Halsuan sotaveteraanit. Halsualaiset sodissa l9l8, 1939-40, l941-44
    KP:n Kirjapaino Oy 1989.
    Halsuan sotaveteraanit r.y. Oy. ISBN 952-90766-75.

    Kohtalon vuodet Veteli. Kokkola 1986. ISBN 951-99722-1-8.

    Kohtalon vuodet Veteli II. Kokkola 1988. ISBN 951-99973-8-5.
    Suomensodan tapahtumia Vetelin seudulla vuosina 1808-1809. Heikki Tunkkari. Kokkola 1934.

    Sotasyyllinen. Kauno Pihlajamaa. Toimittanut Heimo Pihlajamaa EKE-tuote.

    Toki kallehin on vapaus. Veteliläisten vapaussoturien muistelmia vuoden 1918 sodasta. EKE-tuote. 1988.

    Vetelin suojeluskunnan poikaosasto ja sotilaspojat 1925-1944. Erkki Närä, EKE-tuote 1997.
    ISBN
    952-90-15-X.
    Vaikeuksista voittoon. Keskipohjalaisten naisten muistelmia sotiemme ajalta. EKE-tuote 1997
    ISBN 952-90-8044-1.

    Sotavangin katkera taival. Pentti Pöytäsaari. KP:n kirjapaino 1989. ISBN 952-90-1418-X

    Itsenäistymisen vuodet Keski-Pohjanmaalla. Toivo Sandkvist. 1991.

    Sodan vuodet: Toholampi – Lestijärvi. Laasanen Pentti. 1987.


    Runot, kaunokirjallisuus


    Lasivaunu. Marjatta Pulkkinen. Länsirannikko, Kokkola. ISBN 952-90004-3-X

    Arkimorsian. Marjatta Pulkkinen. Länsirannikko, Kokkola. ISBN 952-9505-08-6

    Tuohi-Antin mustalammas. Marjatta Pulkkinen, Länsirannikko, KP-paino 1997. ISBN 952-9505-18-3.
    Käpymaa, Elsa Kojo. 1994, ISBN 952- 9523 -28-9.

    Koukku. Raimo Palola, RV-paino 1980. ISBN 951-805-620-2.
    Maan läheisyys. Matti Pihlajamaa
    Runoja elämän maisemissa. Kirsti Peltoniemi, EKE-tuote 1999. ISBN 952-9884–33-8.
    Ääreltä syntymäkehdon. Runoja ja proosaa, Vieno Pynssi, toim. Toini Alaspää ja Pentti Torppa 1994.
    On tie. Runoja, Marjatta Laasanen, Antti Välikangas Oy 1998. ISBN 952-91-0408-1.
    Runoja. Martta Virkkala, EKE-tuote 1995.
    Kafuri. Heimo Pihlajamaa 1968.
    Elämää Länsi-Venäjällä. Heimo Pihlajamaa 1968.
    Aurinkokaste. Heimo Pihlajamaa 1971.
    Mimosa. Heimo Pihlajamaa 1976
    Haaskalinnut. Mertsi Vähäkainu, EKE-Tuote 1994. ISBN 952-9884-04-4.
    Kamelinnahkahattu. Mertsi Vähäkainu, EKE-Tuote 1996. ISBN 952-9884-07-9.
    Lenkkarit. Mertsi Vähäkainu, EKE-Tuote 1996. ISBN 952-9884-07-5.
    Epäkesko. Mertsi Vähäkainu, EKE-Tuote 1998. ISBN 952-9884-23-0.
    Keltainen ikkuna. Mertsi Vähäkainu, EKE-Tuote 1999. ISBN 952-9884-35-4.

    Muu kirjallisuus

    Tauti nimeltä mafia. Ilkka Saari, Hanki ja Jää, Tampere 1992. ISBN 951-8916-37-3.
    Rautapaita ja miekka: normannien jäljillä Sisiliassa. Ilkka Saari, Otava Keuruu 1996 ISBN 951-114340-9-.
    Sekoittiko semmä huijarin kauhalla vai kapustalla? Outi Leväniemen pro gradu Jyväskylän yliopiston Suomen kielen laitoksella 1990.
    Ei oo mies eikä mikään joka ei oo Amerikasa käyny. Tommi Känsäkankaan pro gradu Jyväskylän yliopiston
    Suomen kielen laitoksella.
    Selevä pyy. Vetelin Kotiseutuyhdistyksen lukemisto. EKE-Tuote 1993
    Vanhaa ja vähän uutta Perhonjokilaakson maataloudesta. Matti Pihlajamaa 1974.


    Risto Känsälän kokoamat kirjoitukset:

    H A L S U A

    • Halsua. (Kirj.) –m.-i. (Kirkolta kirkolle 6.) – Ilkka 1916:17.
    • Halsuan kansakoulut. Kannuksen Tark. Piirin kansakoulut. Kokkola 1912.S. 26
    • Halsuan kyliä kiertelemässä. (Keskipohjal. Kyläk. 9(Kirj.) K-nen, F. – Vaasa 1939:249
    • Halsuan nuorisoseura. (Kirj.) O.S. (Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi .) 1Kokkola
    • 1911 s. 71-73.
    • Halsuan suojeluskunta. – Keski-Pohjanmaan vartio 1939 s. 68-69
    • Hietalahti, N. Halsuan suojeluskunnan historiikki. – Keski-Pohjanmaan vartio 1929, s. 53
    • Kankaanranta, O:W. Ylivetelin kappelin historia, Kokkolan Kirjapaino 1909, 46 s.
    • Lehto, Saara, Karjataika – Tienviitta 8 (1930-1931) s. 152
    • Salmela J. Halsua oli pieni kappeli, jossa pappi ja lukkari tappeli. – Suomen kuvalehti 1934, s.462-463
    • Tunkkari Heikki. Kauppinen Halsualla. Suomalaisia mallitiloja 2. Porvoo 1929,
    • s. 120-123.



    K A U S T I N E N

    • Häät Kaustisissa – Helsingin Kaiku 1906 s. 361-362
    • Kankaanranta O. W. Ylivetelin kappelin historia. Kokkola 1909, 46 s, 1 karttaliite
    • Kaustinen. (Kirj.) Y.K. (Kirkolta kirkolle 11.) – Ilkka 1916:87-88
    • Kaustinen. – Suojeluskuntalaisten lehti 1922, s. 41-42
    • Kaustisen Alapään ns. seura. – Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi 1. Kokkola 1911. s.61-62
    • Kaustisen kansakouluolot. – Kannuksen Tarkastuspiirin kansakoulut. Kokkola 1912. S. 33-37.
    • Kaustisen Köyhäjoen nuorisoseuran kymmenvuotismuistoja. – Pyrkijä 1913s. 218-219
    • Kaustisen nuorisoseura 1905-1910 – Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi 1. Kokkola1911. S. 54-55.
    • Kaustisen nuorisoseura 1895-1910 – Pyrkijä 1910 s. 86.
    • Kertomus Kaustisen säästöpankin 25-vuotisesta toiminnasta 1909-1934. Kokkola 1934. 6 s.
    • Kolmekymmenvuotiskertomus Kaustisen osuusmeijerin r.l. toiminnasta 1905-1935. Kokkola 1935.
    • Korhonen Felix, Kaustisen ”Kappelinmäeltä” ja Jylhän kyliltä. Keskipohjalaisia kyläkuvia 10. –
    • Vaasa 1940:249
    • Paavola Sankku, Kaustisen Köyhäjoen nuorisoseura 1903 – 1910. – Lappajärven aluepiirin
    • nuorisoseuraväen albumi 1. Kokkola 1911. S. 68-70
    • Tanninen Antero Erikoislaatuisia kihlajais- ja häämenoja Kaustisella. – Pyrkijä 1949, s. 25
    • Tunkkari Heikki Kaustisen kappeliseurakunnan perustaminen. – Keskipohjalaisten Joulu 1938 s.
    • 19-30
    • Valo Viljo Kaustisen suojeluskunta. – Keski-Pohjanmaan Vartio 1939, s..90-92
    • Varila T. Kertomus Kaustisen säästöpankin 25-vuotisesta toiminnasta.Kokkola 1934. 6 s.




    P E R H O

    • Cajander, A.K. Salamajärven kruununpuistossa olevan Salminevan synnystä.
    • – Suomen Tiedeakatemian esitelmät ja pöytäk. 1911: II s. 33-35
    • Claudelin H.W. ”Hauta Perhossa”. – Hakkapeliitta 1934, s. 7-9
    • Gebhard Maiju Eräs Perhon sydänmaan korvenraatajaperhe. – Pellervo 1932, s. 403-406
    • Hauta Perhossa (Puhe patsaan paljastustilaisuudessa) – Keski-Pohjanmaan vartio 1925, s. 211,
    • 214-216
    • Jälttä-Jylhäset ja Terva-Jylhäset. (Kirj.) A.M. – Keskipohjalaisen joulu 1937, s. 22-23
    • Kaila Jaakko, Perho – synkkä katopitäjä. – HS 1950:34, 35
    • Kankaanranta O. W. Ylivetelin kappelin historia. Kokkola 1909, 46 s, 1 karttaliite
    • Koivukoski E., Perho – Kannuksen Tarkastuspiirin kansakoulut. Kokkola 1912, s. 75-80
    • Kotiseututoimikunta Perhoon – Kotiseutu 1917 s. 28
    • Kyrölä Vilho, Laulut sankareista. Haanen veljesten ja pilven veikon jäljillä tämän päivän Perhossa. – Suomen kuvalehti 1956:46
    • Lapinoja Niilo, Hauta Perhossa ja Schönemannin risti Kokkonevalla. Historiallisia muistoja Perhosta.– Keskipohjalaisten Joulu 1946 s. 15-16
    • Närä H. Perhon suojeluskunnan 10-vuotistaipaleilta. – Keski-Pohjanmaan vartio 1928 s. 75-76
    • Paulaharju Jenny, Antti Chydenius erämaan pitäjäin paimenena – Kansan Kuvalehti 1929:8 s. 3-4, 14
    • – Hauta Perhossa – Kansan kuvalehti 1928:51, s. 3-4
    • – Perhon Mehtä-Poranen. Tarinaa Pilven veikosta. – Kansan Kuvalehti 1930:1 s. 14-15
    • Paulaharju Samuli, Kaksi kaarlelaista. (kansantarina.) – Hakkapeliitan Joulu 1937, s. 68-69
    • – Perholaisia ja heidän lähimmäisiään. – Kotiseutu 1929 s. 5-11
    • Paulaharju Samuli, Suomenselän vieriltä. Porvoo 1930. 259 s.
    • Perho. – Suojeluskuntalaisen lehti 1922 s. 43-44.
    • Perho. (Kirkolta kirkolle 7.) Kirj. R.L. – Ilkka 1916:29
    • Perhon kyliä kiertämässä. Keskipohjalaisia kyläkuvia 5. Kirj. F.K-nen. – Vaasa 1938:299
    • Perhon Möttösen kylän n.s. elämän vaiheet. Kirj. Eero. – Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen
    • albumi 1 (Kokkola 1911) s. 74-77.
    • Perhon suojeluskunnan 20-vuotishistoria. – Keski-Pohjanmaan vartio 1939 s. 87-89
    • Pollari M.E. Perholaisen kokemuksia vv. 1808-1809 sodan ajoilta. – Vaasa 1913
    • Raunio, A.F. Ilon ja surun hetkiä Perhossa. – Keski-Pohjanmaan vartio 1925 s. 184-185
    • Muistelmia Suomen vapaussodan ajoilta 1918. – Keski-Pohjanmaan vartio
    • 1926 s. 184-186
    • Suomen sodan aikaiset tapahtumat. – Keski-Pohjanmaan vartio 1926 s.
    • 28-29
    • Striden på Kokonsaari mosse den 11. Juli (1808). – Sveriges krig åren
    • 1808 och 1809 utg. Af
    • Generalstabens krighistoriska afdelning 3 (Stockholm 1902) s. 253-258
    • Vanhanaikuisia rakennuksia Perhossa. (kirj.) H.T. – Ilkka 1915:73B



    V E T E L I

    • Ala-Könni Erkki, Aloitus ja purppuri veteliläisissä kansanhäissä. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 229-254
    • Alanen Yrjö E, Piirteitä Antero Vilhelm Ingmanin Vetelin ajasta. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 7-20
    • Aspelin J.R, Tavoista ja kielimurteista Ylivetelin pitäjässä. – Suomi 2:8 (1870) s. 107-128
    • Vetelin pitäjän vanhan ajan muistoja – Vaasan sanomat 1879:2, 4, 7, 12-13, 15, 19, 21, 23-24
    • Hyppönen Heikki, Komeata Veteliä katsomassa. Keskipohjalaisia kyläkuvia 3.
    • Kirj. Veräjän-Mikko – Vaasa 1938:290
    • Jokivuolle Matti Talon elämää. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 57-80
    • Junkala Leevi, Entisajan palkollisten olosta. – Kyrönmaa 9 (1955) s.149-160
    • Kangas E. Ennustus. – Kotiseutu 1912, s. 181
    • Kankaanranta O. W. Ylivetelin kappelin historia. Kokkola 1909, 46 s, 1 karttaliite
    • Kirkolta kirkolle. Veteli. (Kirj.) R.L. – Ilkka 1915:146 A
    • Kontturi Hulda Veteliläiset ”franssit”. – Kotiteollisuus 1941, s.112-115
    • Laasanen Roopert, Lyhyt historia Vetelin kirkonkylän nuorisoseuran toiminnasta 1897-1910.
    • Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi 1 (Kokkola 1911) s. 56-60
    • Laasanen Roopert Entisaikaisia piilosilla olotapoja Vetelissä. – Kotiseutu 1910 s. 250
    • Laine K. Vetelin suojeluskuntatalon synty. – Keski-Pohjanmaan vartio 1927 s. 151-154
    • Lyhyitä piirteitä Vetelin historiasta. – Keski-Pohjanmaan vartio 1926 s. 197-198
    • – Lyhyt kertomus Vetelin kotiseutuyhdistyksen toiminnasta vv. 1912-1836. Kokkola 1937. 16 s.
    • Lähdevirta Martti Kuoroharrastustoiminta Vetelissä. – Kirkkomusiikkilehti 1939 s. 223-224
    • Meinander C.F. Vetelin Hautakedon kivikautinen asuinpaikka. – SM 1946 s.5-14
    • Paulaharju Samuli Suomenselän vieriltä. Porvoo 1930. 259 s.
    • Pihlajamaa Kauno Tervan valmistuksesta Patanassa 1900-luvun alkupuolella. Näyte työtapakuvausten keräilystä.
    • – Tienviitta 6 (Suomen Nuoriso-opiston vuosik. 1928-1929) s. 141-143
    • Päkkilä Heimo,Matkoista, kaupasta ja kauppatavarasta. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 161-175
    • Pöyhönen J.V. Ensimmäinen kahvinkeitto Vetelissä. – Kotiseutu 1914 s.211
    • Salmela Alfred, Pakosaari Vetelissä. – Kotiseutu 1913, s. 31
    • – Vetelin pitäjän Salmelan talojen asutustarina. – Kotiseutu 1913 s. 79. – ks. Myös Kotiseutu 1914 s.158
    • Toivonen Anna-Leena Keskipohjalaista siirtolaisuutta Vetelin näkökulmasta – Kyrönmaa 9 (1955) s. 177-193
    • Torppa J.R, Sivukamarilliset tuparakennukset. – Kyrönmaa 9 (1955) s.21-56
    • Torppa Santeri, Maakuntamme jääkäriliike. – Keski-Pohjanmaan vartio 1939 s. 147-148
    • – Vaarallinen joulu. Muistelma aseiden hakumatkasta ja aseiden kunnostamisesta Vetelissä v. 1917.
    • Keskipohjalaisten Joulu 1937 s. 14-15, 23
    • – Vetelin suojeluskunnan alkuvaiheita. – Keski-Pohjanmaan vartio 1937 s. 145-147, 166-169
    • Tunkkari Heikki, Entisaikaisia loitsuja ja tautien parannustapoja Vetelissä. – Ilkka 1912:27
    • – Meijeriliikkeen historiaa Vetelissä. Kokkola 1924. 27 s.
    • – Nälkävuosien historiaa Vetelissä. – Ilkka 1912:27
    • – Suomen sodan vuosina 1808-1809 tapahtumia Vetelin seudulla. Kokkola 1934. 32 s
    • -Vetelin museo. – Pyrkijä 1924 s. 104-106
    • – Vetelin nuorisoseura. Vähän esihistoriaa ja vaiheita kolmen vuosikymmenen varrelta. Kokkola
    • 1928. 46 s.
    • – Esitelmä Vetelin suojeluskunnan iltamassa 21.4.1929. [Sotatapahtumista Vetelissä
    • ennen v. 1808] – Keski-Pohjanmaan Vartio 1929 s. 101-104
    • – Hävitystä ja jälleenrakentamista Isonvihan aikana. – Keskipohjalaisten Joulu 1941 s. 10-12, 22
    • – Kotiseututyö herättää rakkautta kotiseutuun ja työhalua sen hyväksi – Ilkka 1933:292
    • – Krouvin Jussi – Keskipohjalaisten Joulu 1948
    • – Maanviljelijän töistä Vetelissä 1850-luvulla. 1-2. – Kotiseutu 1915, s. 26-29, 105-107
    • – Piirteitä Antero Wilhelmi Ingmanista pappina ja kansan sivistyksen esiraivaajana.
    • Keskipohjalaisten Joulu 1942 s. 32-34
    • – Puoli vuosisataa nuorisoseuratyötä Vetelissä. – Pyrkijä 1947 s.162-164
    • – Vapaussodassa kaatuneita veteliläisiä. – Keski-Pohjanmaan vartio 1933 s. 87-88
    • – Vetelin seurakunnan vaiheista vv. 1634-1939. – Kirkkomusiikkilehti 1939 s. 222.
    • – Veteli Suomen sodan jaloissa. – Keski-Pohjanmaan vartio 1927, s.167-169
    • Tunkkari H ja Torppa S. Lyhyt kertomus Vetelin kotiseutuyhdistyksen toiminnasta vv. 1912-1936.
    • Kokkola 1937. 16 s.
    • Tuomaala Väinö Kotiseutumuistojen ketju I. – Vaasa 1937. 16 s.
    • – Kotiseutumuistojen ketju VI. – Vaasa 1950:326 lauantailiite.
    • – Vanhoja tarinoita. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 255-281
    • Veteli. – Suojeluskuntalaisen lehti 1922 s. 45-46
    • Vetelin kirkko 100-vuotias. – US 1943:202
    • Vetelin kunnan kansakoulut. – Kannuksen Tarkastuspiirin kansakoulut (Kokkola 1912) s. 103-106
    • Vetelin naisvoimisteluseura ”Kataja”. – Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi 1 Kokkola
    • 1911) s. 38-39
    • Vetelin nuorisoseura 1897-1905. – Alku 2 s. 182-184
    • Vetelin nuorisoseura 15-vuotias. – Pyrkijä 1912 s. 248-249
    • Vetelin Räyringistä. (Keskipohjalaisia kyläkuvia 7.) (Kirj.) Ale. –
    • Vaasa 1939:88
    • Vetelin seurakunnan 300-vuotistaipaleelta 1639-1939. Kokkola 1939. 56 s.
    • Vetelin seurakunta 300-vuotias. (Kirj.) F.K:nen. – Vaasa 1939:200
    • Vetelin suojeluskunnan historiikki v. 1917-1928. – Keski-Pohjanmaan vartio 1929 s. 29-32
    • Vetelin suojeluskunta. (Kirj.) H.N. – Keski-Pohjanmaan vartio 1939 s. 65-66
    • Vetelin voimisteluseura ”Yritys”. – Lappajärven aluepiirin nuorisoseuraväen albumi 1 (Kokkola
    • 1911) s. 24-25.
    • Vetelistä oli Suomen sodassa (1808-1809) lukuisasti miehiä taistelemassa Perhon Kokkonevalla.
    • kirj. E.K. – Kotiseutu 1913 s. 78; 1914 s. 139
    • Vetels kyrka 100-år. – HBL 1943:204
    • Vilkuna Kustaa Naimisiin. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 195-227
    • – Raivaajapatsas – Kyrönmaa 9 (1955) s. 283-286
    • Vilppula Hilkka. Riihellä – Kyrönmaa 9 (1955) 139-147
    • Wirkkala Ilmari Lapsuuteni joulutavoista – Keskipohjalaisten joulu 1950 s. 17-18
    • – ”Vanha Kampeli”. Pohjalaisen talonpoikaisylimystön sukuhistoria. – US 1932: sunnuntailiite 28
    • Virrankoski Pentti Vanhasta niittytaloudesta. – Kyrönmaa 9 (1955) s. 111-137

    Odotettu ”KASSO ISSE” murresanakirja ilmestynyt!
    Kirjaa saatavana alueen kirjakaupoista ja Halsuatalolta, hinta 21eur


    KASSO ISSE -MURRESANAKIRJAN SISÄLLÖSTÄ

    Vanhojakin sanoja . Tunnettu kaustislainen perinteentallentaja ja muistitiedon kerääjä Arvid Virkkala aloitti työnsä jo ennen sotia. 1897 syntyneenä monet hänen vanhemmiltaan ja muilta kylän ikäihmisiltä kuulemansa murresanat ovat olleet käytössä jo 1800 -luvun alkuvuosikymmeninä. Hän kirjoitti jo nuorena murreasuisia tekstejä ja alkoi lähettää keräämiään sanoja vuodesta 1949 lähtien Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen, alkuaan Sanakirjasäätiöön.

    Sanojen tallentamista on jatkettu usean kerääjän voimin aina kirjan syntyhetkeen saakka. Näistä yli puolentoista vuosisadan aikana käytettyjen sanojen luettelosta on kirjan sanaston kokoaja, MH Erkki Tunkkari valikoinut noin 3000 sanan aineiston, joka nyt tarjotaan lukijoille

    Runsaasti sanalainoja. Jokilaaksomme kuului tänne 1200 -luvulla alkaneen ruotsalaisen muuttoliikkeen pohjoisimpaan osaan. Joissakin kylissä, esimerkiksi Räyringissä, enin osa taloista oli ruotsinkielisiä . Raja-alueen ihmisten kanssakäyminen edellytti jossain määrin molempien kielten osaamista. Siksi murteemme sai runsaasti sanalainoja, jotka jäivät käyttöön alueen vähitellen suomalaistuttua. Näiden alkuperää on selvittänyt Pielaveden lukion lehtorina elämäntyönsä tehnyt fil. kand. Tapani Tunkkari. Hänen kielivalikoimaansa kuuluvat ruotsin ohella myös saksa ja venäjä. Tästä on ollut hyötyä , koska osa lainasanoista voidaan johtaa näihin kieliin.
    Länsimurre, jossa on itäisiä piirteitä. Se suomenkieli, joka oli jokilaakson 1500-luvun harvalukuisen väestön käyttämä, kuului länsisuomalaisiin murteisiin. Se kulkeutui tänne nykytutkimuksen mukaan Lounais-Suomesta: Varsinais-Suomen länsiosasta ja Satakunnan eteläiseltä rannikkoseudulta, ensin rannikolle, ja sieltä vähitellen sisämaahan. Tuolla vuosisadalla alkoi vyöryä kohti länttä ja luodetta savolaisten muuttoliike. Jokilaaksomme pitäjistä se jätti itäisimpään eli Perhoon selvimmät kielelliset jälkensä, mutta myös muihin suomenkielisiin kuntiin, Halsualle, Kaustiselle ja Veteliin.

    Tätä erikoista länsi- ja itämurteen sekä ruotsinkielen vaikutuksen tuloksena syntynyttä murretta, ns. Vetelin saareketta, on analysoinut ansioitunut kielentutkija fil.tri. Lea Laitinen . Aikaisemmin useita vuosia murrealueella asuneena hänellä on läheinen tuntuma aiheeseen. Kirjassamme on Laitisen kirjoittama luku siitä, mitkä piirteet murteessamme viittaavat itä-, mitkä länsimurteisiin, mitkä ovat sen merkittävimmät erot naapurimurteisiin verrattuna ja selvitys esimerkkien avulla murteen peruspiirteistä

    Kirjan kuvitus on pääosin toimittaja Aulis Hietalahden kuva-arkistosta peräisin. Hän on harrastanut pitkään valokuvausta aiheinaan luonto ja paikalliset asukkaat. Kirja on sidottu ja sen on painanut Gummerus Oy:n kirjapaino Saarijärveltä.

    Perhon- eli Vetelinjokilaakson koko maassa tunnettu kansantaide pohjautuu myös runsaisiin, eri tahoilta kulkeutuneihin vaikutteisiin. Kirjan taustavoimina toimineet yhdistykset toivovat Kasso isse -kirjan kiinnostavan alueen kansanmusiikin, kansantanssin ja rakennuskulttuurin tavoin laajempaakin lukijakuntaa.

    YHTEYSTIEDOT

    Vetelin kotiseutumuseo
    Sijainti: Torpantie 188, 69700 Veteli
    Avoinna: Kesä-heinäkuun sunnuntaisin klo 12-14 (ei juhannuksena), muulloin sopimuksen mukaa
    Tiedustelut: Vetelin kotiseutuyhdistys / Jukka Torppa, puh. 0400 535 882, Monika Klemola, puh. 040 846 4836

    Juuret-sukututkimusprojektista saat tietoja:Juha Saari
    Niementie 34, 69820 RÄYRINKI
    puh. (06) 862 4391
    sähköposti: juha.saari@veteli.fi